Uutta

Sanastoa päivitetty.

Kuvija kuvija

Tiällä on minun toenen sivu, siellä on valokuvija mitä oun ottanna. :)

http://photo-jt.blogspot.fi/

Ja niitä minun kuvija on kanssa myytävänä tiällä.

https://fi-fi.mostphotos.com/raven94

Ohjeita työpaekalle

Joosto-ohjelmoo
TYÖMUALIMAN VAEKEOKSSIIN

(Positiivarit)

TYÖNTEKIJÄN OHJEET:

1. JOS POMO ÄRJYY
   Taputa ja kehu, että siinä oes aenesta heviyhtyveen laalajaksj.
2. JOS TÖETÄ ON LIIKOO
   Kiittele pommoo siitä, jotta on ies töetä paljo. Ku kaekesta muusta on pula.
3. JOS PALAKKA ON LIIJAN PIENJ
   Hihkase tilipäevänä, että nero pomo on keksinä aekakonneen! Se suoltaa viime vuosjtuhannen tilinaahoo.
4. JOS TYÖN VAAHTI ON LIIJAN KOVA
   Sano, jotta pomossa on suurel luokan valtijomiesaenesta. Tarjovvaa vuan verta, hikkee ja kyynelijä.
5. JOS LOMMOO ON LIIJAN VÄHÄ
   Tuo hiilirilli työpaekalle ja kutu pomo paestammaan makkarroo ja juommaan kaljjoo.

POMON OHJEET:

1. JOS TYÖNTEKIJÄ LINSOVVAA
   Kun se sitte tulloo töehin, niin halloo sitä, itkee tirraata ja sano, jotta kun niin harvon nähhään.
2. JOS TYÖN JÄLÄKI ON KELEVOTONTA
   Kehu antaamuksella työntekijän nuorekkuutta. Että tuntuu ihan ku oes koolun harjottelija
3. JOS TYÖNTEKIJÄT HAAKKUU ILIKEEKSI
   Liikutu ja kiittele, kun ne aotto sinnuu viimeennii tulemmaan ulos kuapista.
4. JOS VALITETTAAN PIENIJÄ PALAKKOJA
   Ou laskevinas konneella ja sano, jotta työhän tienootta yhteesä vielä enemmän ku sinä ite ja sano, jotta niitä on kaekel lisäksj monta, sinnout polonen yksinäsj.
5. JOS ALETAAN VUATIJA SOPIMUKSIJA TYÖOLOJEN KORJOOMISEKSJ
   Luppoo, jotta kutut konsultin selevittämmään asijoo. Ja sitten lyyvään tiili pöötään. Ja jos ee muu aata, nii sitte kaekki vappautettaan.

Kottoopoestumislupahakemus

(Olavi Rytkönen)

Minkä takija

 Pietään meijän osaston yöjuoksukilipaelut
 Muuttii männöö
 En ilikijäes olla poeskaan
 Käön esittelemässä uutta lyyssiä
 Vanahakii takki kelepoo

Kottiintuloaeka

 Tullaan kun keritään
 ETYK (En tule yöks kottiin)
 Pimmeellä

Jos en tule luvattuna aekana

 Kiusaus voetti
 Muutkaan ee lähtennä
 Tuluva vei sillan
 Kengännaaha katkes

Jos piästät niin luppoon

 Männä vastakii
 Huastoo kaekki mittee illalla tapahtu
 Ottoo sinuttii joskus matkaan

Jos et piästä niin

 Lähen kuitennii
 Mänen ja ruppeen roeskamaan
 Alan kuromaan hapanta
 Oon äkänen viikon aenakii
 Peppuroen lattijalla, huuvan ja ättäröen
 Jurnutan että kun et piästännä

Lupa myönnetty

Päeväys:____________________________________________

Puumerkki:____________________________________________

Ilimotus

Niin tosijaan. Tuonne vieraskirjan puolelle suapi ruapustoo ihan vappaasti terveisijä eli pallautetta tästä sivustosta. Kaekenlaenen rakentava kritiikki on sallittua ja toevottua. :)

Elämän viisauksia

• Immeine on keski-ikänen sillon ku juhlista valihtoo ne joesta jootuu aekusemmin kottiin.
• Jos et opettele naaramaan vaekeoksille niin millees sitte vanahana naarat?
• Mikä laalulla tulloo, se laalulla tulloo. Anna tok tulla vuan.
• Hakkoo ite omat halakos, niin suat niistä lämpimän kaks kertoo.
• Et ossoo naatiskella jootilaesuuvesta jos sinulla ee oo paljon töetä.
• Ihmeitä tapahtuu sillon tällön, mutta kyllä niitten etteen suap tehä mahottomasti töetä.
• Jos viime tinkoo ee oes niin paljopa jäes asijoeta tekemätä.
• Elämä pittää justiinsa istuntoo. Ootko ite paikan piällä?
• Vuan oljpa hyvä että ee ollu kerihtimet, sano ukki ku puukko seenänraosta silimään sutkahti.
• Jos huomoot että oot kuopassa- niin toppoo ihmeessä kaevuu.
• Elämän tarkotus on murheen karkotus.
• Mikkään ee ruostu niin joutuin kun laakerj, jolla on leppäilty.
• Jotkut tekköö mitä tahhaasa että ee tarvihtis tehä mittään.
• Kaks syytä olla tekemätä mittään:
  1. Oot yrittännä sitä ennennii.
  2. Et oo ennenkään yrittännä sitä.
• Kompastelu voep estee kuatumisen.
• Leoka pystyyn kun tulloo kova paekka - pyssyypähän aenae suu kiinni.
• Liian paljon hyvvee on ihanoo.
• Kaekissa on tarpeeks sisua kestee toesten vastoenkäömiset.
• Jos mieles tyhjenöö, elä unneuta katkasta iäntä.
• Ne tekköö, jotka ossoo. Jotka ee ossoo, ne arvostelloo.
• Menestys on kuin pieru - muu kuin oma ee hyvälle haese.
• Oekominen on monasti jootusin konsti piästä sinne, minnekkä ee ollu mänössä.
• Oo, eläkä vuan oo olevinas.
• On heleppoo ellee nuukasti kun ee oo varraa tärvätä.
• Meenasin vaehtoo paetoo vuan vaehoennii ajatukset.
• Kukkaa ee oo vielä hikkeen hukkunna.
• Se joka sano että eepä tuo voetto niin tähellinen oo, meleko varmasti hävis.
• Mietippä teepannua. Vaekka se on kaaloosa myöten tulisessa nesteessä niin eekun viheltellöön vuan.
• Tekköö noppeemmin oekein kun selevittää miks tek viärin.
• Jos oot aena tehnä sen sillä laella, oot meleko varmasti tehnä sen viärin.
• Mitä isompi piä, sitä kovempi piätauti.
• Närreen latvaan piäsöö kahella laella: kiipeemällä tae istumalla kävyn piälle.
• Naara itelles ennen ku muut kerkiää.
• Immeisen voep luokitella pöljäks vasta sitten kun se luuloo tietätänsä kaeken.
• Anna kaekkes, vuan elä periks.
• Joka ihteensä luottoo se kykysä tuploo.
• Ikkee tulloo, vuan vanahaks ei tarvihe tulla.
• Huominen on monasti viikon kiireesin päevä.
• Lukemalla ee uimaan opi, vetteen se on mäntävä.
• Murheen kantaa yksinnii, vuan illoon pittää olla kaks.
• Misteepä sen tietää mihinkä pystyy ennen ku kokkeiloo.
• Turha hättäely ja voohoilu on mieljkuvituksev viärinkäättöö.
• Koppoo kiinni tästä päevästä - huomisessa on omat kahvasa.
• Monesti voettajat on hävinneetä, jotka piätti koettoo kerran vielä.
• Rahalla et voe ostoo ystäviä, mutta suatpahan tasokkaeta vihollisia.
• JOS YMMÄRSIT NÄMÄ KAEKKI, OOT VARMASTI KÄSITTÄNNÄ VIÄRIN!

Savolaisen laulu

Savolaisen laulu on Savon maakuntalaulu, ja samalla myös Suomen ensimmäinen maakuntalaulu. Sen on säveltänyt Karl Collan ja sanoittanut A. Oksanen.

Sanat

Mun muistuu mieleheni nyt

suloinen Savonmaa.

Sen kansa kaikki kärsinyt

ja onnehensa tyytynyt,

tää armas, kallis maa!

Kuin korkeat sen kukkulat,

kuin vaarat loistoisat!

Ja laaksot kuinka rauhaisat,

ja lehdot kuinka vilppahat,

kuin tummat siimehet!

Sen salot kuin siniset on,

puut kuinka tuuheat,

ja kuin humina hongikon

syv' on ja jylhä, ponneton,

ja tuulet lauhkeat!

Ja kussa tähdet tuikkivat

kovalla talvella,

ja kussa Pohjan valkeat

suloisemmasti suihkavat

kuin Savon taivaalla?

Tok' yhtä vielä muistelen,

sen suihke armaampi,

se silmä on Savottaren,

johonka taivas loistehen

ja sinens' yhdisti.

Me emme liioin kerskuko,

sanomme kumminkin:

Muu Suomi ellös ilkkuko,

jos meill' on hoikka kukkaro,

jos köyhiks' keksittiin.

Useinpa pelto kultainen

se sulla kellerti,

kun meidän vaivan, viljehen

kumohon löi vihollinen

ja poltti tuhkaksi.

Ja monta kertaa sattui niin,

kun meitä vainot löit,

kun vaimot, lapset kaadettiin

ja miehet sortui sotihin,

sä rauhan leipää söit.

Jos kielin voisi kertoa

näkönsä vanhat puut,

ja meidän vaarat virkkoa,

ja meidän laaksot lausua,

sanella salmensuut;

Niin niistäpä useampi

hyv' ois todistamaan:

"Täss' Savon joukko tappeli,

ja joka kynsi kylmeni

edestä Suomenmaan!"

Siis maat' en muuta tietää voi

Savoa kalliimpaa,

ja mulle ei mikään niin soi

kaikesta, minkä Luoja loi,

kuin: "armas Savonmaa!"